Sivut

29.4.2014

Oppilaskunta vieraili Kirkkonummi-salissa

Koulumme oppilaskunnan yleiskokous pidettiin tänään tiistaina 29.4.2014 Kirkkonummi-salissa. Kokoustamme isännöi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ulf Kjerin.

Oppilaskuntamme puheenjohtaja Bea Hirvonen sai johtaa kokousta valtuustonpuheenjohtajan paikalta.Yleiskokous käsitteli mm. menneen lukuvuoden toimintoja sekä pohti suuntaviivoja tulevan lukuvuoden toimintaan.



Kokouksemme jälkeen oppilaat kuulivat kunnanvaltuuston puheenjohtajalta kirkkonummelaisesta kunnallispolitiikasta ja saivat tehdä puheenjohtajalle kysymyksiä. Erityisesti oppilaita kiinnosti perusteet, miksi kunnan opettajat lomautetaan, nuorten kesätyöpaikat sekä kunnan terveydenhuolto.

Kiitos, että saimme tulla vierailulle. Vierailu oli kaikin puolin onnistunut.


Kati.

16.4.2014

OPPILAIDEN TÖITÄ KIRJASTON NÄYTTELYTILASSA

Masalan kirjastossa on huhtikuun ajan esillä näyttely, jossa on teoksia koulumme jokaiselta luokka-asteelta. Kirjastossa on esillä teoksia nuorempien oppilaiden Kalevala-aiheisista piirustuksista yläkoululaisten äidinkielen tunneilla kirjoitettuihin runoihin sekä valinnaiskursseilla tehtyihin mekkoihin asti. Kutsumme ilomielin kaikki katselemaan ja tutkimaan näyttelyn antia!
 
Petra 7B



14.4.2014




3.-4. luokkalaiset retkeilivät Korkeasaaressa 1.4.2014 Aprillipäivänä!
(tämä ei ole pila)



Kääpiökaimaanit ja kilpikonnat



Korkeasaaressa kääpiökaimaanit elävät muutaman kilpikonnan kanssa. Allas on hyvin eksoottinen, kannattaa käydä katsomassa Korkeasaaressa. Allasta voi katsoa ylhäältä ja alhaalta, sekä veden alta. Se on todella omituista, että kilpikonnat ja kääpiökaimaanit elävät samassa altaassa. Viimeksi kun olin siellä, niin kilpikonnat olivat kääriytyneet kuoreensa nauttimaan lämmöstä. Kääpiökaimaanitkin näyttivät nauttivan Amazon- talon lämmöstä. Minusta siellä oli todella hiostavaa, mutta kyllä siihen tottui nopeasti.

Kääpiökaimaanit ovat hyviä sukeltamaan ja ovat sukua alligaattoreille. Kääpiökaimaaniuros kasvaa vain 1,3-1,6 metriseksi ja naaras 1,2 metriä pitkäksi. Täyskasvuiset yksilöt painavat noin 6-7 kg. Lajin väritys on selkäpuolelta nuorena suklaanruskea ja vanhana usein myös musta väri tekee kääpiökaimaanin valkoisista hampaista erityisen huomiota herättävät. Silmät ovat yleensä harmaat, joskus kullankeltaiset. Kääpiökaimaanin hammasjärjestys on erilainen kuin muilla kaimaaneilla, yläleuan päässä on neljä hammasta kun muilla lajeilla on yksi enemmän. Hampaita on yhteensä 78-82 kpl. Myös nahan kuviointi on erilainen, kääpiökaimaanilla kulkee selkäpuolelta 17-20 pitkittäisriviä, kun kaikilla muilla lajeilla niitä on vain 7-9. Nahka on myös luisempi kuin muilla lahkon lajeilla. Lajin pää on lyhyt, sileä ja kovera.


Amurintiikeri on Venäläinen kissaeläin. Amurintiikerillä on pidemmät kynnet kuin kaikilla muilla kissaeläimmillä. Naaras painaa 100–170 kg ja uros painaa 180–270 kg. Naaras on 1,3 m pitkä ja uros on 2,6 m pitkä. Amurintiikeri vaihtelee ulkonäköä talvisin ja kesäisin, talvisin amuritiikeri on valko-musta ja kesäisin oranssi-musta. Amurintiikeri ääntelee karjumalla.                                                   Hampaita yhteensä 78-45kpl.

suojelu

Korkeasaari on Amurintiikerin suojelussa mukana. Amurintiikeri on uhanalainen laji. Tiikeri ja Amuritiikeri on sukua.



Visentti on korkeasaaren painavin eläin se painaa yli 800 kg
Visentti
Korkeasaaressa on ainakin viisi visenttiä. Visentit ovat sukua biisonille. Visentit ovat Euroopan suurin maanisäkäs. Visentit liikkuvat laumoina lehtimetsässä ja metsänniityillä ruohokasveja ja puiden lehtiä syöden. Visentille oli käydä huonosti 1900-ensimmäisinä vuosikymmeninä. Tuolloin  Kaukasuksella Puolassa elävät viimeiset visentit hävisivät luonnosta. Lajia oli vielä onneksi eläin tarhoissa ja visentti voitiin palauttaa alkuperäisille elinalueilleen.
20 000 vuotta vanhoissa seinämaalauksissa on visenttejä.
suojelu
Visentin elinalueet Keski- ja Itä-Euroopassa olivat laajat vielä 1800- luvun lopulla. Laji kuitenkin harvinaistui metsästyksen takia. Viimeinen luonnossa elänyt visentti ammuttiin Puolan Bialowiezassa vuonna 1921.
Visentin pelastukseksi koituivat eläintarhat, joissa perustettiin ensimmäinen kantakirja tämän lajin suunnitelmallista lisääntymistä varten. Tarhoissa olleet 50 yksilöä saatiin lisääntymään niin hyvin, että laji voitiin palauttaa luontoon jo 1950-luvulla. Myös Korkeasaaresta on viety visenttejä 
suojelualueelle Venäjälle. Visenttien nykyinen luonnonkanta on parin tuhannen yksilön kokoinen ja suojelutyötä jatketaan edelleen. Visentti kuluu edelleen eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan, jolla pyritään kasvattamaan elinvoimainen tarhakanta.

Korkeasaaressa

Korkeasaaren uusi visenttitarha valmistui vuonna 2011. Tarhassa asuu neljä vanhempaa  Korkeasaaressa syntynyttä naarasta sekä marraskuussa 2012 Tallinnasta saapunut nuori sonni. Korkeasaaressa aiemmin syntyneitä visenttejä on siirretty muihin eläintarhoihin sekä myös Venäjälle luontoon 1990-luvun lopulla.
HIIRIPÖLLÖ
Hiiripöllö on pöllö, joka elää Pohjois-Suomessa. Korkeasaaressa se ravisteli sipiään, josta tuli outoja ääniä . Hiiripöllö syö  myyriä, sopuleita  ja muita pikkunisäkkäitä . Ääni on puliseva huutosarja. Joskus hiiripöllö vaeltaa Etelä-Suomeenkin.



                                                         
3.-4. luokkalaiset retkeilivät Korkeasaaressa 1.4.2014 Aprillipäivänä!
(tämä ei ole pila)   
Kameli
Korkeasaaren kamelit ovat kaksikyttyräisiä. Kamelit ovat Aasiassa kotieläimiä. Kamelit kulkevat pitkiä matkoja eivätkä ne väsy. Monet voivat luulla että kyttyröissä on vain vettä, mutta se ei ole totta, kyttyröissä on rasvaa. Villejä kamelilaumoja on vain Mongoliassa. Kamelit kesytettiin ihmisen avuksi noin 300 vuotta sitten. Kameli sylkee kuten laama, mutta vain ollessaan oikeassa mielentilassa eli hermostuneena. Kameleilla on aina nälkä.                                   
se saa rehukärryyn vähän liikettä korkeasaaressa.
Hoitajatkin ihmettelevät miten niillä voi olla kokoajan nälkä.

Suojelu

Kaikki eläintarhojen kamelit ovat kesytettyjen kameleiden jälkeläisiä. Eläintarhoissa kameli on luontaisen elinalueensa suojelun lippulaivalaji. Luonnonvaraisia kaksikyttyräkameleita elää vain pienellä alueella Kiinassa ja Mongoliassa, yhteensä alle tuhat yksilöä. Laji on IUCN:n luokituksen mukaan äärimmäisen uhanalainen.

Korkeasaaressa
Korkeasaaren ensimmäinen kameli saatiin lahjoituksena Pietarilaiselta korusepältä Carl Fabergelta jo vuonna 1900. Tälle kamelille kävi kuitenkin huonosti, sillä se söi heinän mukana naulan ja menehtyi.
Nykyään saarella asuu kolme kamelia, vuonna 2005 Ruotsissa syntynyt naaras, sen vuonna 2008 Korkeasaaressa syntynyt poika, sekä laumaan tuotu vuonna 2012 Saksassa syntynyt naaras.

Mene katsomaan Korkeasaaren kameleita!

13.4.2014

SEITSEMÄSLUOKKALAISET OSALLISTUIVAT KIRJASTON RUNOPAJAAN

Nissnikun koulun seitsemäsluokkalaiset vierailivat viime viikolla Masalan kirjaston runopajassa äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunneilla. Runopajojen tehtävät vaihtelivat hieman luokittain.

Runopajassa meille kerrottiin uutta tietoa runoista ja saimme myös tehtäviä. Yhdessä tehtävässä lattialla oli monia puolikkaita runoja. Meidän tehtävänämme oli etsiä omalle runon puolikkaalle sopiva loppu lattialta.


Lopuksi luimme kaikki runomme ja kuuntelimme rap-kappaleen nimeltä 7 miljardia soluttautujaa. Runopajassa oli kivaa ja saimme paljon uutta tietoa runoudesta.

Elmer 7D





Jokainen sai tehdä oma runon leikkaamalla sanoja
sanomalehdistä.

12.4.2014

Yhteistyötä ranskalaisten kanssa

Virtuaaliluokka 9B oli leirikoulumatkalla Strasbourgissa ja Pariisissa 6.4.-11.4. 2014. Strasbourgissa käytiin Euroopan parlamentissa ja tutustuttiin kaupunkiin yhdessä ranskalaisen ystäväluokan kanssa. Katso ranskankielinen juttu ja ryhmäkuva tästä.

Aurinkorannikon suomalainen koulu

Aurinkorannikon suomalainen koulu (Colegio Finlandes) on ollut toiminnassa vuodesta 1991 ja siellä on noin 200–300 oppilasta. Vaikka koulu on toisella puolella Eurooppaa, opiskelu siellä on samanlaista kuin suomessa. Luokkakoot ovat vähän pienempiä kuin normaalisti, yhdessä luokassa on noin 7-20 oppilasta. Se tarkoittaa sitä, että opettajat voivat keskittyä ja tutustua oppilaisiinsa enemmänja paremmin kuin suomen isoimmissa kouluissa. Hälinää on myös enemmän välitunneilla ja muutenkin, koska lapsia on kuusivuotiaasta lähtien 16-vuotiaaksi asti.

Ruoka suomalaisessa koulussa on todella hyvää, sillä kaikki valmistetaan paikan päällä. Vaihtelevuutta on todella paljon, ja tarjolla on suomalaista kuin espanjalaistakin ruokaa. Oppiaineet ovat samat lukuun ottamatta espanjanopiskelua ja samat opetuspohjat ovat sielläkin käytössä. Opetuslaatu on samanlaista ja lukuvuoden päätyttyä oppilaat saavat Suomen lain mukaisen todistuksen.  

Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa on suomalaiset, kuten myös espanjalaiset lomat. Koska lomapäiviä on niin paljon, joskus joudutaan pitämään lasten harmiksi lauantaikoulupäiviä. Myös on välillä päiväretkiä joiden kohteina ovat olleet esimerkiksi laskettelualueet ja eläintarhat.  Liikuntapäivänäkin on kaikkea kivaa tarjolla, kuten esimerkiksi purjehdusta.

Koulu sijaitsee Los Pacosissa, Fuengirolassa. Los Pacos on suomalaisten aluetta ja siellä löytää esimerkiksi suomalaisia ravintoloita, kampaamoita, leipomoita ja jopa kirkko. Alueella on suomalaisia perheitä ja eläkeläisiä uskomattoman paljon. Espanjaan ovat kaikki tervetulleita, olivat he sitten turisteja tai pidemmän ajan oleskelijoita. Kielen opiskelustakaan ei tarvitse huolehtia, sillä kielikursseja suomalaisille opiskelemaan espanjaa löytyy helposti.

Haastattelin Milla Tiihosta, joka on asunut Fuengirolassa kolme vuotta. Hän on 15-vuotias ja käy yhdeksättä luokkaa suomalaisessa koulussa.  Hänen mukaan koulunkäynti espanjassa on mukavaa, ja hänellä on paljon hyviä ystäviä, ja varmasti tulee vielä lisää, sillä suomalainen koulu kasvaa kokoajan. Milla sopeutui elämään espanjassa hyvin nopeasti ja kutsuu sitä nyt kodikseen. Hän asuu siellä mieluummin kuin suomessa, koska elämä on näin rennompaa. Espanjan opiskelu on ollut kuulemma suhteellisen helppoa. Yllättävä asia oli, että koulun penkillä espanjan opiskelu ei ole ollut yhtä helppoa kuin kadulla puhuminen ja kielen oppiminen. ”Kaupassa käynti alkoi sujua jo aika aikaisessa vaiheessa”, Milla kertoi. Suomeen hänellä ei ole ikävä, vaikka muuttaakin sinne takaisin kesän lopussa. Pyysin Millaa vertailemaan Suomea ja Espanjaa, ja hänellä oli selvä mielipide. ”Espanjassa on lämmintä ja halpaa, suomessa taas on hyttysiä, kylmää ja pimeää!” Milla sanoi. Ylivoimaisesti lämpö voitti Espanjassa kaiken muun!

Ulrika 9B

8.4.2014

Terveiset Strasbourgista!

On kolmas matkapäivä ja kaikki on sujunut tosi hyvin. Hauskaa on pidetty ja tullaan vielä pitämään hauskempaa. Käytiin parlamentissa ja jossain kirkossa. Oli hauskaa kyllä juu.

3.4.2014

Oppilaskunta sai puheenjohtajan nuijan

Lions Club Kirkkonummi-Kyrkslätt lahjoitti koulumme oppilaskunnalle puheenjohtajan nuijan. Nuijan luovutti oppilaskunnan puheenjohtaja Bea Hirvoselle Kirkkonummen Lionseista Alvi Leppälä ja Pasi Saarelma. Nuijan luovutus tapahtui oppilaskunnan yleiskokouksessa 3.4.2014.