3.-4. luokkalaiset retkeilivät Korkeasaaressa 1.4.2014 Aprillipäivänä!
(tämä ei ole pila)
Kääpiökaimaanit ja kilpikonnat
Korkeasaaressa kääpiökaimaanit elävät muutaman kilpikonnan kanssa. Allas on hyvin eksoottinen, kannattaa käydä katsomassa Korkeasaaressa. Allasta voi katsoa ylhäältä ja alhaalta, sekä veden alta. Se on todella omituista, että kilpikonnat ja kääpiökaimaanit elävät samassa altaassa. Viimeksi kun olin siellä, niin kilpikonnat olivat kääriytyneet kuoreensa nauttimaan lämmöstä. Kääpiökaimaanitkin näyttivät nauttivan Amazon- talon lämmöstä. Minusta siellä oli todella hiostavaa, mutta kyllä siihen tottui nopeasti.
Kääpiökaimaanit ovat hyviä sukeltamaan ja ovat sukua alligaattoreille. Kääpiökaimaaniuros kasvaa vain 1,3-1,6 metriseksi ja naaras 1,2 metriä pitkäksi. Täyskasvuiset yksilöt painavat noin 6-7 kg. Lajin väritys on selkäpuolelta nuorena suklaanruskea ja vanhana usein myös musta väri tekee kääpiökaimaanin valkoisista hampaista erityisen huomiota herättävät. Silmät ovat yleensä harmaat, joskus kullankeltaiset. Kääpiökaimaanin hammasjärjestys on erilainen kuin muilla kaimaaneilla, yläleuan päässä on neljä hammasta kun muilla lajeilla on yksi enemmän. Hampaita on yhteensä 78-82 kpl. Myös nahan kuviointi on erilainen, kääpiökaimaanilla kulkee selkäpuolelta 17-20 pitkittäisriviä, kun kaikilla muilla lajeilla niitä on vain 7-9. Nahka on myös luisempi kuin muilla lahkon lajeilla. Lajin pää on lyhyt, sileä ja kovera.
Amurintiikeri on Venäläinen kissaeläin. Amurintiikerillä on pidemmät kynnet kuin kaikilla muilla kissaeläimmillä. Naaras painaa 100–170 kg ja uros painaa 180–270 kg. Naaras on 1,3 m pitkä ja uros on 2,6 m pitkä. Amurintiikeri vaihtelee ulkonäköä talvisin ja kesäisin, talvisin amuritiikeri on valko-musta ja kesäisin oranssi-musta. Amurintiikeri ääntelee karjumalla. Hampaita yhteensä 78-45kpl.
suojelu
Korkeasaari on Amurintiikerin suojelussa mukana. Amurintiikeri on uhanalainen laji. Tiikeri ja Amuritiikeri on sukua.
Visentti on korkeasaaren painavin eläin se painaa yli 800 kg
Visentti
Korkeasaaressa
on ainakin viisi visenttiä. Visentit ovat sukua biisonille. Visentit ovat
Euroopan suurin maanisäkäs. Visentit liikkuvat laumoina lehtimetsässä ja
metsänniityillä ruohokasveja ja puiden lehtiä syöden. Visentille oli käydä
huonosti 1900-ensimmäisinä vuosikymmeninä. Tuolloin Kaukasuksella Puolassa elävät viimeiset
visentit hävisivät luonnosta. Lajia oli vielä onneksi eläin tarhoissa ja
visentti voitiin palauttaa alkuperäisille elinalueilleen.
20 000
vuotta vanhoissa seinämaalauksissa on visenttejä.
suojelu
Visentin elinalueet Keski- ja Itä-Euroopassa olivat laajat
vielä 1800- luvun lopulla.
Visentin pelastukseksi
koituivat eläintarhat, joissa perustettiin ensimmäinen kantakirja tämän lajin
suunnitelmallista lisääntymistä varten. Tarhoissa olleet 50 yksilöä saatiin
lisääntymään niin hyvin, että laji voitiin palauttaa luontoon jo 1950-luvulla.
Myös Korkeasaaresta on viety visenttejä
suojelualueelle Venäjälle.
Visenttien nykyinen luonnonkanta on parin tuhannen yksilön kokoinen ja
suojelutyötä jatketaan edelleen. Visentti kuluu edelleen eurooppalaisten
eläintarhojen suojeluohjelmaan, jolla pyritään kasvattamaan elinvoimainen
tarhakanta.
Korkeasaaressa
Korkeasaaren
uusi visenttitarha valmistui vuonna 2011. Tarhassa asuu neljä vanhempaa Korkeasaaressa syntynyttä naarasta sekä
marraskuussa 2012 Tallinnasta saapunut nuori sonni. Korkeasaaressa aiemmin syntyneitä
visenttejä on siirretty muihin eläintarhoihin sekä myös Venäjälle luontoon
1990-luvun lopulla.
HIIRIPÖLLÖ
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti